Jos olemme esillä mediassa, somessa, verkossa tai livetapahtumissa, on siihen yleensä jokin syy. Aika usein se syy liittyy vaikuttamiseen eli halutaan vaikuttaa jollakin tavoin viestin vastaanottajaan. Tavoite voi olla keskustelun herättäminen, asenteiden muuttaminen tai tavoite saada kuulija toimimaan tietyllä tavalla. Meihin kaikkiin pyritään vaikuttamaan monessa paikassa ja monella tavalla; tiedotusvälineissä, mainoksissa, yrityksen sometileillä sekä podcasteissa. Mediavaikuttamisen kohteeksi joutuu meistä siis jokainen, päivittäin.
Mediavaikuttamista hyödynnetään sote-alalla jo jossain määrin, mutta petrattavaa olisi. Tavallaan alalla ymmärretään, millaisia mahdollisuuksia media tarjoaa, mutta niitä ei hyödynnetä. Mikä mahtaa olla tähän syynä? Tuskin yksittäistä syytä löytyy, mutta kiinnostavia näkökulmia löytyi Emmi Ahosen ja Pia Santamarín opinnäytetyöstä ”Mediavaikuttaminen sosiaali- ja terveysalan johtamisessa: Essoten perhe- ja sosiaalipalveluiden esihenkilöiden näkemyksiä ja kokemuksia mediavaikuttamisesta”. Opinnäytetyössä tutkittiin mediavaikuttamisen käyttämistä johtamisen apuvälineenä ESSOTE:n perhe- ja sosiaalipalveluiden palvelualan esihenkilöiden työssä.
Positiivista oli se, että tuloksissa korostui myönteinen asenne mediavaikuttamista kohtaan sekä esihenkilöiden halu mediavaikuttaa nykyistä enemmän. Haasteiksi nousi kuitenkin organisaatioiden tiukka linja mediavaikuttamisen suhteen sekä koulutuksen puute. Jotta henkilöstö, tai johto, pystyisi hyödyntämään mediavaikuttamista tehokkaammin, tarvitaan luvan lisäksi koulutusta.
Esteitä mediavaikuttamisen hyödyntämiseen
Mediavaikuttamista hidastavissa tekijöissä on monesta organisaatiosta tuttuja haasteita, jotka sote-alalla vielä korostuvat. Alaa ei pidetä kovinkaan mediaseksikkäänä ja yleisen keskustelun sekä mediassa esillä olevien juttujen sävy on negatiivinen. Mutta juuri näiden syiden vuoksi sote-alan pitäisi olla itse näkyvämmin esillä! Osallistumalla pinnalla oleviin, suurta yleisöä kiinnostaviin keskusteluihin, pystytään vaikuttamaan paremmin. Ääritapaukset, sensaatiojutut sekä mokailut kiinnostavat ihmisiä, joten on täysin ymmärrettävää että media hyödyntää tätä. Alan ammattilaiset voivat kuitenkin omalla toiminnallaan murtaa näitä sensaatioita, myös muulloinkin kuin myrsyn silmässä ollessaan.
Hidastavina tekijöinä pidettiin myös:
- työajan puutetta
- organisaation rajausta/linjausta
- vaikeaa/haastavaa työvälinettä
- koulutuksen puutetta
Vaikuttavaa viestintää ei voida tehdä, mikäli henkilöstöllä ei ole siihen osaamista tai lupaa. Tämän vuoksi organisaatioissa pitäisi avoimesti keskustella toimintatavoista ja tavoitteista sekä antaa työntekijöille aikaa mediaviestintään.
Onko hyötyjä enemmän kuin haasteita?
On päivän selvää, että ilman koulutusta tai riittävää aikaa kukaan ei pysty viestimään riittävän laadukkaasti. Viestintä on ensimmäinen asia, josta on helppo nipistää aikaa pois, sillä sote-alalla sitä ei koeta osaksi perustyötä. Mutta onko asia näin? Viestintä voi olla keino tavoittaa asiakkaita, madaltaa kynnystä hakeutua palveluihin sekä parantaa asiakkaiden asemaa yhteiskunnassa. Sote-alan viestintä voi siis olla nimenomaan perustyötä, asiakaspalvelua.
Resurssit määrittävät pitkälle sen, mihin kannattaa viestinnässä käyttää aikaa. Olipa kanava tai keino mikä tahansa, viestinnällä voidaan:
- tarjota konkreettinen väylä hakeutua avun piiriin
- luoda positiivista julkisuuskuvaa organisaatiolle
- huolehtia sote-palveluiden näkymisestä mediassa
- vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin
- inhimillistää palveluita
- jakaa tietoa ja saada uusia ideoita
Joten jos aikaa on vain yhteen, mieti mikä teidän organisaationne viestinnän tavoite olisi. Mihin juuri te haluatte vaikuttaa? Tavoitteiden selkiyttäminen auttaa valitsemaan oikeat kanavat ja tavat viestiä. Samalla myös ymmärretään syy sille, miksi halutaan viestiä ja miten esimerkiksi asiakkaat siitä hyötyvät. On myös hyvä muistaa, että kaikkialla ei tarvitse olla mukana! Monikanavaisuus on toki hyvä asia ja se vahvistaa viestin leviämisen huomattavasti laajemmalle, mutta resurssikysymysten edessä kannattaa oikeasti miettiä mihin aika riittää.
Mediavaikuttaminen vaatii aikaa, mutta se ei välttämättä ole pois perustyöstä. Ehkä tavoitteiden asettamisen kanssa olisikin hyvä miettiä, mikä perustehtävä on ja pohtia tukeeko vaikuttaminen sitä.
Kaipaatko apua tavoitteiden asettamisessa tai viestinnän toteuttamisessa? Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää!
